Seuraa If Vakuutus

Suomalaisten yleisimmin havaitsema liikennerike on heijastimen puuttuminen pimeällä

Lehdistötiedote   •   Syys 28, 2018 08:30 EEST

Autoilijat aiheuttavat eniten vaaratilanteita liikenteessä pimeällä, arvioivat suomalaiset. Erilaisista liikennerikkeistä ja huolimattomuuksista yleisin on kuitenkin jalankulkijoiden liikkuminen ilman heijastinta. Näkymättömyyttä pidetään myös jalankulkijoiden suurimpana riskinä syys- ja talviaikaan pimeällä liikkuessa, paljastaa Ifin tuore tutkimus.

Neljä viidestä suomalaisesta kertoo toistuvasti näkevänsä jalankulkijoita pimeällä ilman heijastimia. Jalankulkijoiden uppoutuminen kännykkään sekä pimeällä ilman valoja pyöräily ovat seuraavaksi yleisimmin liikenteessä havaitut rikkeet ja huolimattomuudet. Tiedot käyvät ilmi Ifin syyskuussa toteuttamasta kyselytutkimuksesta*.

Eniten varsinaisia vaaratilanteita liikenteessä aiheuttavat kuitenkin pimeän aikaan autoilijat, arvioi lähes 40 prosenttia suomalaisista. Vaarallisimpana pidetään autoilijoiden uppoutumista kännykkään ajon aikana sekä sitä, että autoilijat eivät pysähdy suojatien eteen pysäköidyn auton viereen. Näitä havaitsee toistuvasti peräti noin 60 prosenttia suomalaisista.

Kuitenkin ilman heijastinta kävely arvioidaan lähes yhtä vaaralliseksi kuin autoilijoiden piittaamattomuus liikennesäännöistä. Pohjois- ja itäsuomalaiset nostavat sen jopa kaikkein vaarallisimmaksi rikkeeksi.

– Etenkin haja-asutusalueilla selvästi tunnistetaan pimeässä näkymättömänä liikkumisen vaarallisuus. On kuitenkin harhaluulo, ettei heijastinta tarvitsisi käyttää silloinkin, kun katu on valaistu. Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu tiheästi asutuilla alueilla, joissa on katuvalot. Vastaantulevan liikenteen valojen lisäksi näkyvyyttä haittaavat esimerkiksi katu- ja mainosvalojen heijasteet sekä sade ja sumu, muistuttaa vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela Ifistä.

Heijastin unohtuu useimmin nuorilta – käyttö kuitenkin kasvussa

Jalankulkijoista vajaa viidennes on viimeisen kahden vuoden aikana joutunut pimeän aikaan onnettomuuteen tai läheltä piti -tilanteeseen. Useimmin näin on käynyt Uudellamaalla. Autoilijoista onnettomuudessa tai läheltä piti -tilanteessa on ollut jopa joka kolmas.

Suurin osa arvioi muuttavansa käyttäytymistään liikenteessä varovaisemmaksi pimeän aikaan. Silti heijastinta käyttää aina vain noin joka toinen suomalainen aikuinen. Heijastinta tunnollisesti käyttävien osuus on kuitenkin hieman kasvanut Ifin vuosina 2017 ja 2016 toteuttamista vastaavista tutkimusta.

– Muutos on hidas, mutta vaikuttaa, että heijastimien merkityksestä käydyllä keskustelulla on ollut merkitystä. Hyvä suuntaus on, että heijastimia integroidaan yhä enemmän vaatteisiin jo vaatevalmistajien toimesta. Uskonkin, että heijastimelle käy vielä kuten laskettelukypärälle: siihen ei enää kiinnitetä huomiota, vaan pikemminkin erotut joukosta, jos et käytä sitä, arvioi Koskela.

Selvästi heikoimpia heijastimen käyttäjiä ovat edelleen miehet ja nuoret alle 30-vuotiaat aikuiset, jotka pitävät heijastinta myös keskimääräistä useammin turhana turvallisuuden lisäämisen kannalta. Ylivoimaisesti yleisin syy heijastimen käyttämättömyydelle on kuitenkin kaikenikäisillä sen unohtuminen. Yleisimmin käytössä oleva heijastintyyppi on yhä erikseen kiinnitettävä, riippuva heijastin, vaikka suurin osa käyttäisi mieluiten vaatteita, joissa on jo valmiina kiinteä heijastin.

Yleisimmin liikenteessä näkyvät rikkeet ja huolimattomuudet: näin moni suomalaisista havaitsee toistuvasti:

  1. Jalankulkijoilla ei ole pimeään aikaan heijastimia, 79 %
  2. Jalankulkijoiden huomio on kiinnittynyt kännykkään, 68 %
  3. Pyöräilijöillä ei ole pimeään aikaan valoja, 67 %
  4. Autoilijat ajavat taajamassa nopeusrajoituksia kovempaa, 63 %
  5. Autoilijat eivät pysähdy suojatien eteen pysäköidyn auton viereen, 62 %
  6. Autoilijoiden huomio on kiinnittynyt kännykkään, 56 %
  7. Jalankulkijat eivät pysähdy punaisiin liikennevaloihin, 52 %

*Sähköiseen kyselytutkimukseen liikenneturvallisuudesta ja -käyttäytymisestä vastasi yhteensä 1014 yli 18-vuotiasta suomalaista. Ifin teettämän kyselyn toteutti YouGov Finland syyskuussa 2018. Lähtöotos muodostettiin ja lopullinen vastaajajoukko painotettiin suomalaisia edustavaksi iän, asuinalueen ja sukupuolen suhteen.

Lisätietoja:
Jari Pekka Koskela, If, vahingontorjuntapäällikkö, p. 010 514 1883, jari.pekka.koskela@if.fi
Outi Kärkkäinen, If, viestintäpäällikkö, p. 010 514 1962, outi.karkkainen@if.fi
Fakta: näin kauas heijastimesi näkyy

If vakuuttaa kaiken, mikä on elämässä arvokasta: ihmiset, eläimet, kodit, autot ja paljon muuta. Autamme myös yrityksiä turvaamaan toimintansa silloin, kun vahinko sattuu. 6 800 ammattitaitoista työntekijäämme huolehtivat, että 3,7 miljoonaa asiakastamme Pohjoismaissa ja Baltiassa saavat tarvitsemaansa apua ja oikeanlaista turvaa – jos jotain sattuisi tapahtumaan. If kuuluu Sampo-konserniin.

Kommentit (0)

Lisää kommentti

Kommentti

By submitting the comment you agree that your personal data will be processed according to Mynewsdesk's <a href="http://ifvahinkovakuutusyhtio.mynewsdesk.com/fi/about/terms-and-conditions/privacy_policy">Privacy Policy</a>.